syysterveiset

Joskus tuntuu siltä, että runopojan toimista riippumattomat voimat päättävät kaikki iskeä kyntensä poloisen kimppuun samana, tarkalleen laskettuna aikana. Tältä ainakin tuntui, kun kotoiseen ja kylmään Suomeen saavuttua sai samaan aikaan murehtia väsymyksestä, pienestä flunssasta, keittiön pienestä (mutta silti v-mäisestä) vesivahingosta, uuden tietokoneen hankinnasta sekä parista horistontissa häämöttävästä koulutyöstä. Toki se on ihan oma valinta, mistä sitä stressiä päättää ottaa ja kuinka paljon. Elämme jännittäviä aikoja.

Noh, mikäs tässä, uusi kone (eli uusi perheenjäsen) on hankittu. Isännöitsijä tuntuu olevan evvk-asenteella liikkeellä asujaimiston ongelmiin, eli saa nähdä tuleeko sieltä ikinä ketään käytännön miestä laittamaan paikat kuntoon. Keskiviikon tentti ja vielä kirjoittamatta oleva tv-tutkimuksen päiväkirja hiertävät vielä vähän...Sitten onkin sulavampi loppusyksy, kun jokin kovempi influenssa on ilmeisesti kaatanut myös oppiaineemme lehtorin, joka ei siis voi pitää laajahkoa kurssiaan, jonka oli määrä alkaa tällä viikolla. Taitaa olla viimein todistettu, että runopoika ei välttele koulutöitä, vaan työt välttelevät humanistia. Näinhän se on muutenkin elämässä.

Eilisilta meni Sigur Rosin keikalla. Aika mahtava veto. Yllättävää, että Kulttuuritalo sopi noinkin hyvin myös tuonlaiselle musiikille, balanssit oli ihan kohdallaan ja volyymit muutenkin perfecto. Tähän kun vielä lisätään bändin ja esityksen älytön intensiteetti ja hieno tunnelma niin ei ole ihme, että keikan jälkeen ulospäin harhaili joukko ihmisiä (suurin osa luonnollisesti runopoikia ja -tyttöjä) hölmö hymy naamallaan. Siellä salissa oli muutenkin vähän sellanen meininki, että ollaan todistamassa jotain ainutkertaista ja hienoa. Johtuen ehkä siitä, että tämä oli yhtyeen ensivisiitti Suomeen, vaikka nuo islantilaishaltijat ovat kuitenkin nauttineet jo melkoista suosiota useamman vuoden ajan. Mars levykauppaan, on näet hyvää syksymusaa tuo...

Mahtavaa oli myös bongata jostain lehtisestä, että iki-ihana Wolf Parade tulee Tavastialle 22.11. Harvoin käy niin, että bändi, jota armoton hype on seurannut jo joitain kuukausia tulee näin pian menestyslevyn julkaisun jälkeen Suomeen. Tai ehkä olen jotenkin yliarvioinut sen hypen ja bändin suuruuden? Hällä väliä, siellä tulen olemaan.