runopoika on tuomittu juoksemaan tiedon perässä

Tämä poika on jo pitkään janonnut suuren suuria määriä tietoa. Kirjahylly kasvaa kovaa vauhtia ja aikaa, joka muuten menisi sohvalla lojumiseen on tullut yhä useammin tavaksi käyttää johonkin sivistävään. Välillä tiedon metsästys alkaa turhauttaa kun tajuaa, ettei kuitenkaan ehdi millään lukea kaikkea mitä "pitäisi". Silloin herää kysymys koko jahdin tärkeydestä. Jossain mielessä se voi olla alitajunnan syövereihin iskostunut humanistiperheen kasvatusjuttu: kirjojen lukeminen ei ole koskaan turhaa jne. Toisaalta, minkäänlaista elitismiä en tässä(kään) suhteessa suostu myöntämään. Mielestäni tiedon määrä ei ole missään nimessä asia, jolla edes voisi kohottaa itseään muiden yläpuolelle. Tai jos näin uskoo, ei selvästi ole keräillyt tarpeeksi sitä infoa =). Ehkä eri tieteen- ja taiteenalojen teosten kuluttamisen taustalla on pääsykoekirjassakin mainittu käsite objektiivinen tiedonintressi. Eli kaikki perustellaan vetoamalla tiedon arvoon sinänsä, eikä esim. mihinkään siitä saatavaan hyötyyn.

Oli miten oli, on vähän hämmentävää kuinka hyvin sitä viihtyy lukiessa kaiken maailman kirjoja. Lukukriteerit eivät kuitenkaan ole täysin olemattomat, sillä on (tietenkin) asioita joita en lainkaan osaa/ymmärrä, ja jotka siis aiheuttavat korkeintaan turhautumista ja (ainakin erinäisen kaveripalautteen perusteella) ylimielisen asenteen omaksumista. Näin siis asiat, joita ei itse hallitse, voi sivuuttaa vetoamalla siihen, ettei niillä ole mitään arvoa. Tällä ajatuksella ei varmasti saa kovin montaa kumppania.

Jep. Ei tässä muuta. Lukekaa lisää kirjoja, ihmiset! Omien lukutottumusten pohtiminen ajaa väkisinkin ajatuksen myös muihin. Miksi muut lukevat (tai eivät lue)? Tästähän saa tiukan ja saatanallisen suositun kyselynkin aikaiseksi. Vastaa 10 päivän sisällä ja voit voittaa yllätyspalkinnon...

Haaveilin eilen illalla juustokesteistä (punaviinin ja rypäleiden kera, tietty) ja pääsenkin toteuttamaan ne täällä iki-ihanassa residenssissäni jo tänä iltana. Mutta tuleeko ilta olemaan "meidän perheen" hulvaton gathering vai tiukkaa male bonding -aktiviteettia Antin kanssa? Aika näyttää...