humanistin viikonloppu = kirjallisuutta ja muuta kulttuuria

Harrastettiin juuri vähän perjantai-illan kulttuuria. Eli oltiin katsomassa Akseli ensemblen Ranta Kulttuuritehdas Korjaamolla. Aika hieno pläjäys se kyllä kieltämättä oli. Puhuttiin heti näytelmän jälkeen Suskin kanssa, että vaikea tosin lähteä kuvailemaan, että miksi se oli niin hyvä. Käsis koostui pitkälti abstraktien ja "kaiken kattavien" aiheiden pohtimisesta, eli jonkun osaamattomamman ryhmän käsissä koko showsta olisi voinut tulla pelkkä latteuksien kavalkadi. Tämä kuitenkin toimi mainiosti ja pieneen tilaan esitys loi todella intiimin ja käsinkosketeltavan tunnelman. Näköjään tänäkin päivänä voi siis tehdä karuun lavastukseen ja aika avonaiseen käsikseen perustuvan näytelmän, jossa puhutaan rakkaudesta, kuolemasta ja muusta mukavasta, ja saada yleisön suosio osakseen. Ehkä osasyynä on se, että Akselin porukka koostuu tunnetuista näyttelijöistä, joista tosin moni on tunnetumpi elokuvista kuin lavalta. Tunnetut näyttelijät ei kuitenkaan ole yhtä kuin hieno teatterikokemus, joten oli tässä Rannassa sisältöä vaikka muille jakaa. Kyllä tälle siis ehdottomasti "suosittelen lämpimälsti" -leima lähtee. Jokin kertoo, että tuo näytelmä kaivaa oman soppensa myös tuonne pään sisään ja jää sinne asustelemaan.

Viikonloppuna eli huomenna ja ylihuomenna pitäisi vähän kirjoitella. Norsunluukauppiaiden melskettä kuumimmassa Afrikassa, eli Conradin Pimeyden sydän laitetaan runopojan syyniin, eikä se sen polttavan suurennuslasin alta pääse pois ennen kuin suostuu ruokkimaan esseetä, joka siitä olisi tarkoitus kokata. Toivon mukaan osuu myös opettajan makunystyröihin.

Maanantaina olen sitten takinkääntäjähumanisti ja lähden Goomille. Kivaa voi olla muutenkin kuin istumalla nenä kiinni kirjoissa, uskokaa tai älkää, humanistiveljet.