"We were somewhere around Barstow on the edge of the desert when the drugs began to take hold..."

Hiphei ja heissulivei...

Eilen omistin suurimman osan päivääni mieshoitajana toimimiseen ja kyllä kannatti. Oli ainakin hoitajalla ihan mainio päivä, toivon mukaan myös potilaalla? Illalla silmiin osuneessa Swordfish-leffassa oli ihana Halle Berry ja aika sekava juoni, joka yleensä saa ainakin tämän katsojan hilu ärtyneeksi. Kuka oli hyvis ja kuka pahis ja mitä tapahtuu yms.?! Tai ehkei aivokapasiteetti vaan riitä moninaisten juonisäikeiden seuraamiseen.

Kohtpuoliin pitäisi suunnaksi ottaa taas Turku ja Kupittaa, tuttavallisemmin Kuppis. Hyötyä täynnä oleva kahden päivän superopiskeluvisiitti tyyriiseen tavaravarastoon, jossa huonekalut pölyttyvät ja vuokralainen odottaa hirmusti kevättä ja uutta luukkua, ettei enää menisi niin paljon rahaa isännöitsijän taskuun vajaakäytössä olevasta kodista. Olisin voinut yrittää syksyllä vähän ajatella. Nyt on toisaalta pariksi päiväksi aika paljon tekemistä...lukemista ja vähän lisää lukemista. Eipä voi kohta ainakaan kukaan nenäkäs akateemikko väittää, että on jotkut maailmankirjallisuuden klassikot (?) lukematta. Tämä humanisti vastaa sellaisiin hyökkäyksiin sinkoamalla Sofokles-sitaatteja kuin heittotähtiä ikään.

Netistä singahti silmiin tieto, että legendaarinen journalisti/kirjailija Hunter S. Thompson on kuollut. Miehen muistoksi on pakko mainita, että vaikka 1960-luvun hippimeiningistä ei hirveästi hyviä kirjallisia jälkiä ole ainakaan omien silmieni eteen osunut, on Thompsonin Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa aivan mahtava kokoelma ajan henkeä, katkeilevia ajatuksia, kruunattuna tietysti jumalattomalla määrällä päihteitä. Journalismin tiennäyttäjä ja vastakulttuuri-ikoni vailla teennäisyyttä, levätköön tuo hullu tohtori rauhassa.

Itse siirryn lepäilemään toisenlaiseen tuonpuoleiseen, siis Turkuun.