ulappa kutsuu, kuten myös Helsinki

diiba daaba...viimeisiä hetkiä kotona. Kohta tie vie Suskille ja huomenna sitten pariksi päiväksi rellestämään goomille. Jonkun verran täpinöitä jo noista tulevista unettomista (?) öistä ja päivistä, jolloin maksan ei voi antaa olla rauhassa. givaa, givaa. Eilen käväisin sitten siellä Turussa runostelemassa. Ihan ok meininki, toisen tuutorimme himassa vietetty alkuilta oli ehkä vähän tylsä, ja tuli hiukka ulkopuolinen olo muiden filosofoidessa jotain omiaan. Liian korkealentoista, perkele! Elitistiset ja konservatiiviset kirjallisuudenopiskelijat näyttivät ehkä sen huonomman puolensa. Yllättäen paikalle saapui muutama ekan vuoden opiskelijatyttö, joita ei yleensä noissa vähäisissä yhetisriennoissa juurikaan näy. Lähdettiin sitten neitojen kanssa baariin, jossa meno oli ehkä vähän liian teinikästä ("me tilattiin just mariannet ja nyt on sellanen kikatushysteria päällä"). Eli tie vei aika pian takaisin omaan kotiin ja unten maille. Yöpalana nautittu hesen savujuustopekonihampurilainen (huh, mikä sana) oli aika jees, joskin vähän liian pieni. Ei siis syrjäytä Macoa. Iltapäivällä krapula kaikkosi kebabin ja junamatkan myötä. Ja nyt ei siis mielessä pyöri mitään muuta kuin tulevat päivät.

Olin kuitenkin eilen harvinaisen reipas ja otin alkuillasta kantaa siihen älyttömyyteen, ettei oppiaineellamme ole haalareita. perus elitismiä...selitykseksi kun ei kelpaa esim. se, että opiskelijoita olisi jotenkin vähän, esim. jollain romaanisella filologiallakin taitaa olla omat puuhapuvut. Ilmeisesti herrat (ja rouvat) sitten mieluummin nyrpistävät nenää kauppiksen, oikiksen ja muiden toiminnalle ja vetäytyvät nurkkaan kirjan ja rommitotin kera. Iilmeisesti moni naispuolinen opiskelijamme on aika samoilla linjoilla mun kanssa. Ehkä näistä neidoista on siis jotain apua jämähtäneen ja överikultturellin valtalinjan murskaamiseen. Toisaalta, miksi vaivaisin pientä päätäni sillä jos kuitenkin yritän karata ihanaiseen Helsinkiin syksyksi. Kun tota suunnitelmaa on nyt tarpeeksi pyöritellyt, se tuntuu aina vaan paremmalta. Vaikka mahdollisen muuton koittaessa kaikki omat asiat menisi jotenkin ihan päin helvettiä, ei hesassa opiskelussa ole mitään miinusta joka sitten olisi paremmin Turussa. Ehkä vähän silti pelottaa jos sitten ei pääse sisään...ja itsetunto huutaa leipää. Ehkä sitä on parempi olla nyt murehtimatta, pinkoa läpi kevään ja sännätä sitten sinne, missä ruoho on vihreämpää...helzinki rock city, here i come.