runopojan koulumenestys aiheuttaa iloa

Päivä, joka ei ole ollut paljoa muuta kuin mössäilyä, sai juuri aika mukavan käänteen. Syksyllä käydyistä kursseista oli viimein tullut nettiin arvosanoja eikä voi muuta kuin hymyillä. Älyttömän hyvin oli kaikki menneet. Erityisen hyvältä tuntuu nimenomaan ne muutamat analyysikurssit, joihin vaadittujen esseiden parissa työskentelin íhan tosissaan ja uhrasin paljon aikaa. Saapahan Ellukin tässä nyt sen kaipaamansa iloisemman blogimerkinnän. Siinä saattaa kyllä ollakin perää, että viime aikoina tilitykset ovat olleet aika angstisia. Mutta mielialat vaihtelee, voihan se olla, että jostain syystä blogiin tulee kirjoteltua useammin silloin kun vähän vituttaa. Nyt on siis naama virneessä.

Muuten siis tosiaan aikamoista mössäilyä ja makoilua on tämä tiistai ollut. Eilen saatiin ihan mainio impulssi lähteä Mantsuriasta Ewinalle dokailemaan. Nihkeilin aikani, koska olin autolla, mutta onneksi asiat saatiin sitten järkättyä hyvin. Kiitokset Suskille taivuttelusta. Oli sitten tosi kiva ilta, yö meni Frendeistä pöllityn tietokilpailun (kysymyksiä kavereista) sekä totuus vai tehtävä -klassikon merkeissä. Aamulla väsy vähän painoi, mutta onneksi pääsi sitten vähän vielä tutimaan myöhemmin. Toisaalta kotona joutui jo vähän hössäämään isin juhlien merkeissä. Huomenna sitten varmaan vielä enemmän hössötystä ja juoksentelua. Onneksi illalla taidetaan sitten suunnata Antille. Vaihtelu virkistää, vanhat kunnon kotibileet kuulostaa oikein hyvältä.

Nyt on kyllä oikein hyvä mieli kun noi syksyn jutut oli mennyt niin hyvin. Kevään opetusohjelmakin ilmestyi viimein nettiin, vielä puolitoista viikkoa lomaa tiedossa, ja senkin jälkeen vain 3 päivää koulua viikossa. Heikki kuittaa.