lötkimistä ja pientä ahdistusta

Blogin päivittäminen alkaa nyt tosissaan jäädä huomiota vaille, jälleen oli tollanen päivän tauko. Siis käsittämätöntä! Mut mä oonkin ollut ihan hunningolla nää viime päivät. Jotenkin on ajan taju kadonnut ihan kokonaan. Tuntuu jo nyt, että joulusta vois hyvin olla joitain viikkoja aikaa. Mut onneks nää on näitä hyviä välipäiviä ja uudenvuoden kestit ym. on vielä edessä päin. Aika luksusta se on ku voi hyvin mielin vielä pari viikkoa vaan löhöillä ilman, että olis mitään kuumotusta aktiivisuuteen ja hyödyllisyyteen miltään suunnalta.

Viime päivät on mennyt pääasiassa leffojen ja lötkimisen parissa. Aiemmassa merkinnässä mainittu Hohto jäi sitten kylmäksi, koska videovuokraamoissa ei ilmeisesti oo sitä. Ihan tyhmää. Omakin kappale on Turussa, eikä jenkkialkuperänsä vuoksi edes toimi suuressa osassa soittimista. Mut katottiin sit kuitenkin Tahraton Mieli, joka on kyllä päättyvän vuoden parhaita leffoja. Kannatti hankkia se jo ennakkoon DVD:llä. Jim Carrey on älyttömän hyvä vähän epätyypillisessä roolissa, ja leffassa on muutenkin aika mainio ja omanlainen tunnelma. Eilinen oli melkein pelkkää mössäilyä, ja loppuilta meni Pearl Harborin merkeissä. En ollut ko. leffaa nähnyt, eikä Suski voinut uskoa, että sivistyksestäni löytyy moinen aukko. Tulipahan sekin korjattua, ihan ok leffa. Löysin viimein netistä viimeviikkoisen Angels in American jakson, eli tänään tulevan osan voi katsoa hyvin mielin. Taidan olla kyllä aika neuroottinen ton jatkuvuuden korostamisen kanssa. Muistin äskettäin, että lopetin Mullan Alla -sarjankin katsomisen aikoinaan, kun muutama jakso jäi väliin. Vaikka sarja oli siis aivan mainio. Mut hei, ketä kiinnostaa? =)

Aina välillä rupeaa miettimään edessä olevaa kevättä ja hilusti ahdistaa. Nyt kun on taas viettänyt täällä ihmisten ilmoilla enemmän aikaa, paluu Turkuun ja arkeen ja opiskeluun tuntuu kahta pahemmalta. Varsinkin kun kevät tulee olemaan aika tenttipainotteinen. Siis: vähemmän luentoja + enemmän kotona kyhjöttämistä ja lukemista = lisää ahdistusta. Mut ehkä mä keksin jonkun mainion harrastuksen tms. As if...

Haluanko ihan oikeasti ja täysin varmasti opiskella kirjallisuutta vielä monta vuotta? Haluanko asua Turussa vielä pitkään? Joku vois vaikka kertoa.