sunnuntaina, joulukuuta 04, 2005

kuka tunki kaktuksen kurkkuuni mun?

Juupa juu. Ihan käsittämättömän ankea olo, joka ei mielestäni edes johdu eilen nautittujen virvokkeiden määrästä. Tuntuu puolestaan siltä, että olisi taas tulossa kipeäksi. Argh. En kyllä ainakaan muistini mukaan vilustuttanut itseäni eilen, mutta tiedä häntä. Ainejärjestön kemuissa oli ihan mukavaa, vaikka tunnelma oli aika pitkään suht kankea ja osanottajamäärä vähäinen. Kyllä se sitten siitä nousi kun saatiin ysärihitit peliin ja jopa kirjallisuudenopiskelijat tanssilattialle (!). Fuksien ohjelmanumero onnistui myöskin ihan hyvin, itsehän olin joulupukki, joka jakoi kirjallisesti suuntatuneelle perheelle hassunhauskoja lahjoja. Sitten luettiin joulurauhanjulistus ym. ja kaikki tietenkin hassunhauskasti kirjallisuustieteen vinkkeliin väännettynä. Todellista inside-juttua. Onnistuin jopa voittamaan sellasen pehmoisen tontun, kun olin eräässä seuraleikissä viimeiseksi peliin jäänyt, eli mielestäni huonoin. No, jotain lohdutusta...Yhdessä vaiheessa tutorimme Vera kävi selittämässä jotain haalareista. Meillä siis on haalarit. Ilmeisesti ne on laitoksen yhteiset (väriltään ruskeat, eli Mr. Shit strikes back), ja tulevat viim. vapuksi. Ihan kiva ylläri, kun olin jo luopunut toivosta, että saisi sen oman puuhapuvun, jonka avulla voi sitten hakea yhteenkuuluvuutta muuhun opiskelijaporukkaan. Muutama opiskelijamme tosin näytti vähän hapanta naamaa ja totesi haalarien olevan teekkarien juttuja. Mutta itse otan ainakin uniformumme vastaan mieluiten. Harmi kun sinne goomille en varmaan ehdi saada sitä.

Jatkettiin sitten neljän muun fuksimme kanssa manskun Chapliniin. Ja mitäs siinä. Kahden-kolmen maissa muistaakseni kotiin. Ja nyt ankeana. Sisseilin sentän ekan tenttikirjan loppuun ja tiskasin ihan älyttömän määrän likasia astioita, jotka ovat jo parin päivän tuoneet tiettyjä läävän piirteitä muuten niin sulokkaaseen opiskelijaluukkuuni. Nyt voisi sitten löysäillä, ehkä katsoa koneelta viime Aliaksen tai jotain.. Scandinavian Music Group, jonka laitoin tiskausmusaksi, kuulostaa pitkästä aikaa kuunneltuna aika mainiolta.