tiistaina, tammikuuta 11, 2005

eräs yhteenveto

Tänään siis elämysmatka Turkuun, home sweet home tosiaan...Onneksi oli menomatkalla seurana Jenni ja Ellu, joka halusi tekemisen puutteessa lähteä mukaan vaikka herätys olikin aikainen. Jenni puolestaan meni kitumaan pariksi päiväksi töihin. Aikamoista kuritusta sai urhea LOF-ratsu sitten osakseen, jotta ehdittiin kymmeneksi koululle. Perus 140 km/h. Ja kyllähän sitä sitten ehdittiin, tasalta olin raapustamassa nimeä kurssin ilmoittautumislistalle ja mahduin vielä joukkoon, ihan ok juttu. Koti oli ihan kunnossa, mitä nyt uudet seinänaapurit (oppiaineen kaksi uutta assistenttia, joiden en edes tiennyt olevan happy couple) vähän ihmetyttivät. Järkkäilin sitten Ellulle Turku sightseeing-rundin. Eli pari vaatekauppaa koluttiin ja sen jälkeen Rossoon. Annokset oli pieniä ja "Rosson salsa" lähinnä läppä. Tarjoilijakin oli vähän pelottava. Köröteltiin sitten rankkasateen läpi takaisin sivistyksen pariin ja Ellulle lötkimään. Aikainen herätys (vähän ennen seitsemää) alkoi ilmetä hysteerisenä naureskeluna ja Omenassa käynnistä muodostui aika surrealistinen kokemus. Lopulta päädyttiin Mantsuriaan angsteilemaan. Vähän aikaa tuntu siltä, että kaikilla oli asiat ihan päin helvettiä. Koulu, työ- ja ihmissuhdeangsteja. Onnistuin jotenkin itsekin ahdistumaan ihan täysin, vaikka murhetta ei sinänsä ole kun loma jatkuu vielä viikon. Sijaiskärsimystä? Onneksi armas isi soitti ja sanoi, että voin pitää autoa vapaasti käytössä pari päivää. Samalla jutut muuttui huomaamatta rennommiksi (mm. sukupuolielimiä sivuttiin tiiviissä keskustelussa ahkerasti) ja synkistely loppui aika hetkessä. Sit kun vielä sai Suskilla tortilloja, oli ilta pelastettu. Nyt varmaan tutimaan. Onpas saanut ainakin jotain aikaan tänään. Tällä viikolla on vielä aika monta hubaa juttua edessä ja ens viikon kauheaa arkea voi siis olla ajattelematta. Ei se tapahdu vielä pitkään aikaan..ei pidä ryhdistäytä, eihän? Tää pellossa eläminen voi jatkua? Vielä vähän aikaa... Nyt yksi puolialaston helmi kutsuu seireenin äänellä, ja sitähän ei voi vastustaa...ei kukaan.